Olen omaishoitaja, puolisoni omaishoitaja, teatterissani omaksi virkistykseksi esityksiä tekevä puolisoni omaishoitaja.
Asiat ovat suhteellisia, toinen asia toiseen suhtautuvia. Alan ymmärtää, että olen ensisijaisesti omaishoitaja, kunnes kuolema meidät eroittaa. Kaikki muu minussa on suhteessa omaishoitajuuteni. Omaishoitajuus on minun nimittäjäni.
Omaishoitajuus suhteuttaa puolisona oloa. Tajuta, että jos en olisi omaishoitaja en olisi enää puolisokaan. Omaishoitajuuteni mahdollistaa puolisona olon, minkä verran sitä enää onkaan.
Samoin omaishoitajuuteni suhteuttaa esiintymisiäni. Olen omaishoitaja, joka esiintyy. En esiintyjä, joka on omaishoitaja. Nykyään esiinnyn sen takia, että olen omaishoitaja. Esiintyminen on omaishoitajuuteni polttoaine. Jaksan olla omaishoitaja, koska esiinnyn.
Esiintyminen niin kuin kuolema, eivät ole tästä maailmasta. Ymmärrän paremmin kuolemaa, koska esiinnyn. Kuolema ja esiintyminen ovat omaishoitajuuteni ulkopuolella.
Näin alan pikku hiljaa ymmärtää elämääni.
LEATEAtteri 