Täältä tullaan -esitys kertoo maan päälle saapumisesta Aleksis Kiven (1834 – 1872) kolmen eeppisen runoelman tekstein, jotka ovat Lintukoto, Kesä-yö ja Paimentyttö.
Lintukoto on esityksen eeppisin, yksiuloitteisin ja kuulollisin osa – esisyntymällisen alkukuva. Ajattelen sanan.
Kesä-yö lyyrisin, kaksiuloitteisin ja kuvallisin – ”odottavain lasten maa ja taivas”. Tunnen elämän.
Paimentyttö dramaattisin, kolmiuloitteisin ja tapahtumallisin – ”Mikä hetki? Ilon hetki. Mikä muisto? Ikuinen. Katso kuni aurinkoinen tuolla loistaa honkain välistä, niinpä loistaa lapsen kasvot Ilokeimon kivikummulla.” Olen muoto.
Esityksen kesto on yleisön kanssa noin 1 tunti.
Yllä oleva kuva on kahdessa Täältä tullaan -esityksen runoelmassa tullut vastaan.
Ensinnäkin jos on nähnyt kyseisen taulun valtavan kokoisena Dresdenissä tietää, että verhojen välistä pilkistää monia pieniä päitä, jotka liittyvät Aleksis Kiven Kesä-yö runoelmaan.
Aleksis Kiven Paimentytössä on yhtä monta henkilöä kuin taulussa, mutta toki runoelmassa paljon krouvimmin.
Mutta tärkeintä on taulun universaalin rakkauden tunnelma, mikä liittyy koko Täältä tullaan -esitykseen, missä universaalin rakkauden hedelmä parasympaattinen äännetaiteilijuus tulee maan päälle.
TÄÄLTÄ TULLAAN – runoelmat Aleksis Kivi
Lavalla Jukka J Miettinen ja nukke Agnes (Iida Vanttajan tekemä).
Lintukoto, 3 144 äännettä
Paimentyttö, 12 104 äännettä
Kesä-yö, 5 881 äännettä
= 21 129 äännettä
Ansioitunut Aleksis Kivi tuntija Esko Rahikainen on sanonut: ”Hän on merkittävä lausuja ja varsin pitkä Paimentyttö muutti koko käsitykseni tästä vaativasta ja ajoittain vaarallisesta työstä. Aleksis Kivi on saanut Jukasta tärkeän tulkitsijan.”
LEATEAtteri 