Sprahgestaltung on 1920-luvulla Rudolf Steinerin ja hänen vaimonsa Marie Steiner-von Sieversin luoma näyttämötaiteen impulssi. Suomessa on käytetty ilmaisua puheäänenmuodostus tai puheenmuodostus. Olen nyt luonut pohjan suomenkieliselle puheenmuodostukselle tukeutuen 19 äänteeseen eli lyhyemmin luonut pohjan äännetaiteilulle.
”Äänteet ovat meidän opettajiamme” sanoi minulle edesmennyt puheopettajani Eila Väisänen. Tämä on hyvin konkreettista näyttämötaiteessa, mutta huomaan haluavani käsittää tämän myös näyttämön ulkopuolelle. Äänteisiin liittyy paljon viisautta ja sitä myötä elämisen taitoa, kun niille antautuu. Lähden siitä, että äänteisiin liittyy terveyttä.
Tärkeintä on kokea äänne luovana voimana subjektiivisen tunteen sijaan antaen mahdollisuuden sille, että äänteet ovat yksittäisiä jumalallisia kokonaisuuksia. Pyrkiä kokemaan äänteet elävästi ja oman eläytymisen kautta toimia äänteiden sisäisten lakien mukaan
Käänteentekevää omassa ilmaisussani ja olemassaolossani oli kokemus kasvaa äänteen sisään, äänteen asuksi. Sitä kautta äänteestä on tullut minulle ei enenpää eikä vähempää kuin näyttämöllistä nuottikirjoitusta. Tähän pääsemiseen minulla oli lukkarin rakkaus Tampereen yliopiston draamalinjan opiskeluista Kari Salosaaren johdolla 1980-luvulla, kun loimme semiotiikan avulla näyttämöllistä nuottikirjoitusta.
Nyt 2020-luvulla klovneriaa opiskellessa kohtasin harjoituksia, missä tehtävänä oli muuttua pilveksi, vuoreksi tai puuksi. Tämä innosti menemään äänteisiin eritavalla kuin puhtaassa eurytmiassa, siis riisutummin vain sisäisessä sielun olossa, kuitenkin näyttämöllisessä kontekstissa.
Miten palata tämän fyysisesti harjoitellun äänneretken jälkeen puhuttuihin äänteisiin? Sen löysin taas omista jäljistäni. Lainasin Oulun yliopiston pro graduuni (Miten puhe on taidetta? 2017) sivulle 13 Steinerilta seuraavan lauseen ”Sisältö täytyy saavuttaa, ennalta omaksua ja tunteella läpäistä, sitten irrottautua siitä ja mennä puheäänenmuodostukseen” Steiner & Steiner-von Sievers 1984, 93). Mitä tämä tarkoittaa?
Se tarkoittaa alkamista elää jollakin sielun kulmalla äänteissä – kuten Marie Steiner-von Sievers teki. Marie Steiner puhui äänteitä, tavuja jne., joista ajatus kumpusi uloimpana pintana. A sisälsi aina ihmetystä; H innostusta; M viisautta, niin että puhe oli . . . (jatkuu Muistoja Marie Steinerista, osa 3/4)
Nyt 40-vuoden asian parissa työskentelyn jälkeen en enää ihmettele Rudolf Steinerin sanoja, että parhaiten voi alkaa puheenmuodostamaan tekstejä, jotka on oppinut ulkoa jo 30 vuotta sitten. Minulla meni 40 vuotta pelkästään sen tajuamiseen, mitä tässä tavoitellaan.
Tälle Äännetaiteilu -sivustolle alan kirjoittaa ja koota kunkin äänteen eloa ja olemusta avaavia artikkeleita harjoituksineen yksi äänne kerrallaan, joka äänteelle oma tekstinsä.
Suhde harjoituksiin tulisi muodostua Steinerin sanoin porvarillisiksi eli paljon harjoitellen. Siinä on tavoitteena äänteen sisäisessä sytyttämisessä päästä sellaiseen selkärangasta kipinöivään intuitiiviseen ilmaisuun, ettei aivojen etuotsalohkon analyyttisen puolen tarvitse äänteissä korvaansa lotkauttaa ja yleisö pääsee vapauttavan värikylläisen äänteiden soimismeren äärelle.
Äännetaiteilija aloittaa nyt äänteiden läpikäymisen. Omien kokemusteni ja koulutukseni lisäksi inspiraationa on Ilja Duwanin kirja Sprachgestaltung und Schauspielkunst suomenkielen äänteisiin soveltuvin osin. Lisäksi pöydälläni ovat avattuina seuraavat suomenkielellä saatavat kirjat: Martin Gull: Äänenmuodostus taiteena (1978), Rudolf Steiner, Marie Steiner-von Sievers: Puheäänen muodostuksen kurssi (1984), Riikka Ojanperä, Leena Tiusanen: Alkupuhelaulun elementeistä Kalevalan kielessä Rudolf Steinerin tutkimusten pohjalta (2011), Rudolf Steiner: Puhe- ja draamataide 1 (2026).
Mitä äänteitä? Lähden matkalle äänteisiin, joiden juuret ovat kosmisissa alkuvoimissa. Marie Steiner-von Sieversin mukaan: ”Seitsemän planetaarista vokaalivoimaa, kaksitoista konsonanttimahtia, vastaavat kahtatoista eläinradan merkkiä. Joissakin vanhemmissa kielissä on vielä tämä jäsennys aivan samanlaisena, esimerkiksi suomen kielessä…”
Toki on muitakin äänteitä, mutta äännetaiteilun synnyttämiseksi tekemisissäni tarvitsen ensisijaisesti nuo 19 äännemahtia. Äännetaiteilu on mielen sisäistä jumppaa näiden mahtiäänteiden vanavedessä esitystilanteessa. Mikä on ihmisen mielessä? – AI, I, A, AU, E, O, U, V, R, H, F, T, P, C, S, K, L, M, ja N.
Lähteet: Ilja Duwan: Sprachgestaltung und Schauspielkunst (1990), Martin Gull: Äänenmuodostus taiteena (1978), Rudolf Steiner, Marie Steiner-von Sievers: Puheäänen muodostuksen kurssi (1984), Riikka Ojanperä, Leena Tiusanen: Alkupuhelaulun elementeistä Kalevalan kielessä Rudolf Steinerin tutkimusten pohjalta (2011), Rudolf Steiner: Puhe- ja draamataide 1 (2026).
| 2. Rr | 3. Hh | ******* | 4. Ff | 5. Tt |
| 1. Vv | ******* | VII. Uu | ******* | 6. Pp |
| II. Ii | III. Aa | IV. AUau | V. Ee | VI. Oo |
| 12. Nn | ******* | I. AIai | ******* | 7. Cc |
| 11. Mm | 10. Ll | ******* | 9. Kk | 8. Ss |
Näistä Vokaalit tai Konsonantit
LEATEAtteri 