Äännetaiteilu

Äänteet meidän

Äänteet tekstien takana,
jotka teksteistä johdettuina, ja nyt jo teksteistä vapaina elävöitämme sisimmässä olossamme, olkaat ylistettyjä.
Luotte valtakuntaa kautta elämiemme.
Sellaisista äänteistä elää tahtomme.
Sellaiset äänteet ovat ravintoamme.
Sellaiset äänteet avaavat ihmisyyden meissä, ja rakentavat meidät rakentavasti todellisuuteen.
Sellaiset äänteet edeltävät ja jäävät jälkeemme.
Sellaiset äänteet ovat, säteilevät ja soivat.

Helsinki 11.7.2026 
Jukka J Miettinen

Sprahgestaltung on 1920-luvulla Rudolf Steinerin ja hänen vaimonsa Marie Steiner-von Sieversin luoma näyttämötaiteen impulssi. Suomessa on käytetty ilmaisua puheäänenmuodostus tai puheenmuodostus. Olen nyt kehittänyt osaltani suomenkielistä puheenmuodostusta 19 äänteen kautta eli lyhyemmin kehittänyt äännetaiteilua.

”Äänteet ovat meidän opettajiamme” sanoi minulle edesmennyt puheopettajani Eila Väisänen. Hyvin konkreettista näyttämötaiteessa, mutta huomaan haluavani käsittää äänteitä myös näyttämön ulkopuolelle. Äänteisiin liittyy paljon viisautta ja sitä myötä elämisen taitoa, kun niille antautuu. Lähden siitä, että äänteisiin liittyy terveyttä.

Tärkeintä on kokea äänne luovana voimana subjektiivisen tunteen sijaan antaen mahdollisuuden sille, että äänteet ovat yksittäisiä jumalallisia entiteettejä. Pyrkiä kokemaan äänteet elävästi ja oman eläytymisen kautta toimia äänteiden sisäisten lakien mukaan

Käänteentekevää omassa ilmaisussani ja olemassaolossani oli kokemus kasvaa äänteen sisään, äänteen asuksi. Sitä kautta äänteestä on tullut minulle ei enenpää eikä vähempää kuin näyttämöllistä nuottikirjoitusta. Tähän pääsemiseen minulla oli lukkarin rakkaus Tampereen yliopiston draamalinjan opiskeluista Kari Salosaaren johdolla 1980-luvulla, kun loimme semiotiikan avulla näyttämöllistä nuottikirjoitusta.

Nyt 2020-luvulla klovneriaa opiskellessa kohtasin harjoituksia, missä tehtävänä oli muuttua pilveksi, vuoreksi tai puuksi. Tämä innosti menemään äänteisiin eritavalla kuin puhtaassa eurytmiassa, siis riisutummin vain sisäisessä sielun olossa, kuitenkin näyttämöllisessä kontekstissa.

Miten palata klovnerian, fyysisesti harjoitellun äänneretken jälkeen puhuttuihin äänteisiin? Sen löysin taas omista jäljistäni. Lainasin Oulun yliopiston pro graduuni (Miten puhe on taidetta? 2017) sivulle 13 Steinerilta seuraavan lauseen ”Sisältö täytyy saavuttaa, ennalta omaksua ja tunteella läpäistä, sitten irrottautua siitä ja mennä puheäänenmuodostukseen” Steiner & Steiner-von Sievers 1984, 93). Mitä tämä tarkoittaa?

Se tarkoittaa alkamista elää jollakin sielun kulmalla äänteissä – kuten Marie Steiner-von Sievers teki. Marie Steiner puhui äänteitä, tavuja jne., joista ajatus kumpusi uloimpana pintana. A sisälsi aina ihmetystä; H innostusta; M viisautta, niin että puhe oli . . . (jatkuu Muistoja Marie Steinerista, osa 3/4)

40-vuoden asian parissa työskentelyn jälkeen minä en enää ihmettele Rudolf Steinerin sanoja, että parhaiten voi alkaa puheenmuodostamaan tekstejä, jotka on oppinut ulkoa jo 30 vuotta sitten. Minulla meni 40 vuotta pelkästään sen tajuamiseen, mitä tässä tavoitellaan.

Suhde harjoituksiin tulisi muodostua Steinerin sanoin porvarillisiksi eli määrällisesti paljon harjoitellen. Siinä on tavoitteena äänteen sisäisessä sytyttämisessä päästä sellaiseen selkärangasta kipinöivään intuitiiviseen ilmaisuun, ettei aivojen etuotsalohkon analyyttisen puolen tarvitse äänteissä korvaansa lotkauttaa ja yleisö pääsee vapauttavan värikylläisen äänteiden soimismeren äärelle.

Omien kokemusteni ja koulutukseni lisäksi inspiraationa on ollut lähinnä Ilja Duwanin kirja Sprachgestaltung und Schauspielkunst soveltaen kirjaa suomenkielen äänteisiin. Lisäksi pöydälläni ovat olleet avattuina seuraavat suomenkielellä saatavat kirjat: Martin Gull: Äänenmuodostus taiteena (1978); Rudolf Steiner, Marie Steiner-von Sievers: Puheäänen muodostuksen kurssi (1984); Riikka Ojanperä, Leena Tiusanen: Alkupuhelaulun elementeistä Kalevalan kielessä Rudolf Steinerin tutkimusten pohjalta (2011); Rudolf Steiner: Puhe- ja draamataide 1 (2026).

Äännetaiteilua virkistäen on sukellettu 19 äänteeseen, joiden juuret ovat kosmisissa alkuvoimissa. Marie Steiner-von Sieversin mukaan: ”Seitsemän planetaarista vokaalivoimaa, kaksitoista konsonanttimahtia, vastaavat kahtatoista eläinradan merkkiä. Joissakin vanhemmissa kielissä on vielä tämä jäsennys aivan samanlaisena, esimerkiksi suomen kielessä…”

Toki on muitakin äänteitä, mutta äännetaiteilun syventämiseksi antautumisessa tiedostan ensisijaisesti nuo 19 äännemahtia. Äännetaiteilu on mielen sisäistä jumppaa näiden mahtiäänteiden vanavedessä esitystilanteessa. Nämä olkoot äännetaiteilijan mielessä! – AI, I, A, AU, E, O, U, V, R, H, F, T, P, C, S, K, L, M, ja N.

Lähteet: Ilja Duwan: Sprachgestaltung und Schauspielkunst (1990), Martin Gull: Äänenmuodostus taiteena (1978), Rudolf Steiner, Marie Steiner-von Sievers: Puheäänen muodostuksen kurssi (1984), Riikka Ojanperä, Leena Tiusanen: Alkupuhelaulun elementeistä Kalevalan kielessä Rudolf Steinerin tutkimusten pohjalta (2011), Rudolf Steiner: Puhe- ja draamataide 1 (2026).

2. Rr	3. Hh	*******	4. Ff	5. Tt
1. Vv	*******	VII. Uu	*******	6. Pp
II. Ii	III. Aa	IV. AUau	V. Ee	VI. Oo
12. Nn	*******	I. AIai	*******	7. Cc
11. Mm	10. Ll	*******	9. Kk	8. Ss

Näistä Vokaalit tai Konsonantit

Äännetaiteilija