Kangasmäen Annan valaistuminen
PARHAILLAAN HARJOITTELUSSA

"Mutta kasken partahalta vuoren juureen mäel kaatuvalla seisoo vielä metsä, kuusisto, mi, armahtama kirveen terän, seisoo kuni partahinen sankarlauma alaskatsahdellen tappotanterelle, kussa joukko veljeksiä, uneksuen kuolon unta, maahan kaadettuna makaa."
Teksti, joka siivittää uuden sukupolven vetovastuuseen. Yli 150-vuoden takaa viesti ongelmien ratkaisuun.
Eeppisessä runoelmassa Kontiolan kaski soi Aleksis Kiven kieli uutta Kalevalan veroista eeposta tähyillen ja idyllisiä luontokuvauksia luoden.
Tarinassa taistellaan Pohjolan valtiatarta Louhia vastaan kaskiviljelyn aikaan. Havitteleeko Louhi ihmisten välisen hyvän olon suistamista tolaltaan kuin Sampoa aikoinaan?
Runoelman teemoina ovat herkkyys ja sitkeys rakkauden äärellä, rakkauden olemassaoloon luottaen. Tulevaisuuden rakentuminen mahdollistuu, kun tulen voimat vie mielen valaistumiseen.
Teksti käsittelee myös murrosta, missä pakanallinen usko vielä näytteli ihmisten mielissä suurta sijaa kristinuskon rinnalla.
Kerrankin on tekstiä, joka voimistaa ihmistä kohtaamaan vaaroja, joita nykytodellisuudessakin on tulevaisuuden suhteen lukuisia.
Kohdataan vanhan johtajan pinttynyt keino ratkaisuun, jonka läpi nuori tulevaisuuden ihminen näkee ja luo odottamattoman ratkaisun toki kuin raamatusta että ’käännetään toinenkin poski’, mutta tässä metsätalouteen soveltaen.
Onko tässä ratkaisu myös maapallon nykyongelmiin – vaihdetaan valtaapitävät nuorempiin tai ainakin raikkaasti ajatteleviin ja annetaan heidän tehdä päätöksiä ja ratkaista maapallon tilanne uusin tuorein ideoin?
Ja ihan konkreettisesti ilmastokriisin ratkaisuun – mikä siinä on luonnolle se pienempi paha mikä saa tapahtua, jotta suuremmalta katastrofilta vältytään?
Tarinan katalysatoorinen ratkaisija on Anna, Kangasmäen Anna. Ilman hänen tulen tiimellyksessä kokemaansa universaalin rakkauden kokemusta olisi mahdollisesti Kontiolan kaskessa karruksi palanut osa Suomenmaan äärettömistä kuusisaloista.
Eläköön universaali rakkaus!
KONTIOLAN KASKI, Aleksis Kivi

"...paistees lauvantaki-illan, illan paistees korkealla tunturilla ympärhymisevän masentuvan tuulen."
KONTIOLAN KASKI - Aleksis Kiven runoelma
Prologi (esinäytös), 1 121 äännettä
- Primus venit (ensimmäinen tuli), 2 122 äännettä
- Alius ignis (toinen tuli), 1 659 äännettä
- Illuminatio (valaistuminen), 2 683 äännettä
- Ignis exitii (tuhon tuli), 4 757 äännettä
- Exstinctio (sammuminen), 3 021 äännettä
Epilogi (jälkinäytös), 2 584 äännettä
= 17 947 äännettä
