Kaikki tietää mitä näyttelijä tekee näyttämöllä. Hän viihdyttää.
Mitäs pappi tekee näyttämöllä? Hän rakentaa sillan henkiseen.
Mutta mitä ihmettä tekee lääkäri näyttämöllä?
En oikein vielä tiedä, mutta eilisestä esityksestä pääsin vähän jyvälle.
Aistiessani esittäessäni yleisöä, jokin ilmaisussani elää yleisön yksilöiden mukaan. Esitykseni hioituu tietoisesti kohtaamani yleisön mukaan.
Näin saattaa olla jopa äänteiden tasolla. En ole tästä ihan varma, mutta voin uumoilla jotakin sen suuntaista tapahtuvan.
Siinä samalla kun rakennan tietoisesti äänteistä sillan henkiseen niin siinä samalla eri äänteet ovat eritavalla tarpeellisia läsnäoleville eri ihmisille.
Ehkä ansiokkainta eilisessä esityksessä oli, kun pystyin kuin pystyinkin (itselleni jopa yllätyksenä) virittäytyminen niin useassa kohdassa kuitenkin äänteisiin. En kaikissa, mutta kuitenkin monissa niin että jotakin uutta syntyi minulle itselleni ja yleisöstä niille, jotka kokivat esitystä jo uudelleen.
Eilen yleisöstä heräsi jo toive lisäesityksistä. Olen niihin valmis. Järjestävä taho näkee, että nyt pidetään kesätaukoa ja palataan esityksien järjestämiseen kunhan ihmiset palaavat kaupunkiin. Mutta jos jossakin on joukko ihmisiä ja he haluat Täältä tullaan -esityksen niin se on mahdollista, tietty sillä vaateella, että voin olla korkeintaan kolme tuntia poissa kotoa matkoineen.
LEATEAtteri 