
Pyrin puhtaissa puhe-esityksissäni rikkomaan katsojan tavan ottaa vastaan kertomus ajatuksissaan sarjallisesti.
Sen sijaan pyrin saattamaan katsojan esityksessä intuitiiviseen vastaanottoon, mikä tapahtuu aivoissa hajautetusti, rinnakkaisesti ja usein toisista aivojen alueista riippumattomasti, ei siis sarjallisesti.
Siinä sarjattomuudessa pyrin elämään esittäjänä ja siihen sarjattomuuteen yritän tartuttaa yleisön puhuessani äänteitä.
Vaikutteita taiteeseeni olen saanut (sattuman mukaisessa järjestyksessä): klovneriasta, surrealismista, eurytmiasta ja nukketeatterista.
