Muistoja Marie Steinerista, osa 3/4

3/4 osa ensimmäisestä esseestä Ilja Duwanin kirjasta Sprachgestaltung und Schauspielkunst (Äännetaiteilijuus ja näytteleminen; tulkinta googlen käännösohjelmaa hyväksikäyttäen, jonka jälkeen referointi äännetaiteilija Jukka J Miettinen). Kirja kertoo Marie Steinerin taideimpulssista, harjoituksia äännetunnelmiin ja dramaattisiin eleisiin. Kirja on Goetheanumin puhe- ja musiikkiosaston julkaisu vuodelta 1990 Goetheanumin painosta.

Jatkoa osasta Muistoja Marie Steinerista, osa 2/4

Marie Steinerin henkisesti inspiroitu lausuminen tuhansin esimerkein eli yltäkylläisesti ja täydellisenä tuohon aikaan ensemblen edessä. He kokivat ainutlaatuista voimakkuutta ja vivahteiden lopullisuutta niin Falstaffia, Gretcheniä kuin hänen humalaista opiskelijaa näytellessään, että kuiskailtiin ”Mistä hän tietää sen?”.

Että hän pystyi komedian täyteen alkukantaiseen voimaan myös fyysisyydellään Frau Marthe Schwerdleininä ”Faustissa” ja teatteriohjaajan vaatimattomaan hahmoon ”Vorspiel auf dem Theater” näytelmässä oli vastoin sen aikaista tavanomaista teatterikäsitystä. Teatteriohjaajan repliikin: ”Käytä taivaan suurta ja pientä valoa! Saat tuhlata tähdet!” lausumisessa tuli esiin rakkaus taiteeseen. Teosten hahmojen loistokkaan vangitsemisen salaisuus piili puheessa syntyen sanojen sisällyksen ymmärryksestä.

Dialogissa hänen kanssaan Ilja Duwanin tarvitsi vain antautua Marie Steinerin voimalle ja Iljan oma ihmisyyden tietoinen voimaantuminen tapahtui perustellen hänelle näyttelijänammattia. Marielle luontaista oli sfäärien resonointi liikeillä, äänteillä ja ilmapiirillä henkiolentojen asua. Tietoinen viittaus tähän on hänen sanoissaan: ”Jos et puhu, et anna enkeleille ja vainajille mahdollisuutta inkarnoitua kielelläsi.” Hän ymmärsi taiteensa tulevaisuuden haasteet toivoen sen päämäärän saavutettavan.

(Tästä olen kuullut vain eurytmian yhteydessä, että vainajat esimerkiksi tulevat esityksiä katsomaan, mutta että niiden läsnäolo tulisikin todeksi jo kielelle on minulle uutta. Ihanaa! JJM Seuraavana suora lainaus alkuperäisestä tekstistä suomeksi ja saksaksi sivulta 18:)

”Puheen ajattelu, joka elää mielikuvituksessa, on viisaampaa kuin ihmisen ajattelu.

Puheen tunne, joka ilmenee rytmeinä, melodiana ja tahtina, on kauniimpi kuin ihmisen tunne.

Puheen tahto, joka ilmenee muotovoimana, plastisuutena ja arkkitehtuurina, on voimakkaampi ja kosmisempi kuin ihmisen tahto.

Das Denken der Sprache, in Imaginationen lebend, ist weiser als das Menschendenken.

Das Fühlen der Sprache, in Rhythmen, Melodik und Mass sich äussernd, ist schöner als das Menschenfühlen.

Das Wollen der Sprache, in der Gestaltungskraft, Plastizität und Architektonik ausgedrückt, ist kraftvoller und kosmischer als Menschenwollen.”

Marie Steiner puhui äänteitä, tavuja jne., joista ajatus kumpusi uloimpana pintana. A sisälsi aina ihmetystä; H innostusta; M viisautta, niin että puhe oli kulttuuria ja vaistonvaraista substanssia. Hänen musiikillinen puhe, mikä luontevasti kehittyi muinaisesta äänteillä sieluitetusta ajattelusta, on uhanalaista, koska älyllisyys, loisen tavoin, on alentanut puheen pelkäksi kommunikaatio välineeksi.

(Tähän liittyen valmistin maisterin työni vuonna 2017 otsikolla: Miten puhe on taidetta? JJM)

Että ajatuksen substanssi olisikin äänteissä – jos tätä ei ymmärretä haetaan turva laulusta, jotta ilmaisu ei olisi kuollutta. Kuollut kieli, jota elvytetään tuntein ja intohimoin ja toisaalta laulu, konsonantien puutteen surkastamin sanoin ja vokaalisen painotuksen vääristämin sieluin, voi herätä henkiin, puheen tarkoitukseen musiikillisella puheella. Tätä Marie Steiner intervallein ja rytmein rohkeasti viljeli runoissaan ja kohtauksissaan.

(Tämä kohta oli yllätys. Olen aikaisemmin puhekoulussa kuullut Marie Steinerin kertoneen laulun ja puhumisen eroista vain sen, että molemmat ovat kuin päärynä, mutta toinen kulkee paksusta ohuempaan ja toinen päinvastoin. Nyt tajuan hänen tarkoittaneet juuri laulamisesta paksusta ohuempaan, vaikka oopperaa ajatellen se olisi päinvastoin. Tavoitteet konkretisoituivat yllättäin. Älyllisyyden tappaman, välineellistetyn kuolleen kielen elvyttäminen tuntein ja intohimoin mietityttää raskaasti. JJM)

… jatkuu osassa Muistoja Marie Steinerista, osa 4/4

Ote Ilja Duwanin kirjasta Sprachgestaltung und Schauspielkunst Vom Kunstimpuls Marie Steiners. Studien, Übungen, Erinnerungen. Sivut: 17-19.

Referointi äännetaiteilija Jukka J Miettinen.