2/4 osa ensimmäisestä esseestä Ilja Duwanin kirjasta Sprachgestaltung und Schauspielkunst (Äännetaiteilijuus ja näytteleminen; tulkinta googlen käännösohjelmaa hyväksikäyttäen äännetaiteilija Jukka J Miettinen). Kirja kertoo Marie Steinerin taideimpulssista, harjoituksia äännetunnelmiin ja dramaattisiin eleisiin. Kirja on Goetheanumin puhe- ja musiikkiosaston julkaisu vuodelta 1990 Goetheanumin painosta.
Jatkoa osalle Muistoja Marie Steinerista, osa 1/4
Eräs äärimmäisen koleerinen henkilö keskuudessamme ”ei kestänyt enää”. Hänestä tuli äänekäs, töykeä ja röyhkeä Marie Steineria kohtaan, ryntäsi ulos huoneesta ja paiskasi oven kiinni. Läsnäolijat olivat kauhuissaan ja jännittyneitä. Sitten seurasi hengästynyt, pitkä hiljaisuus, johon Marie Steinerin sanat putosivat: ”No, en minä haluaisi mennä naimisiin hänen kanssaan!” Seurasivat helpotus ja yleinen hilpeys. Lausunto tuntui erityisen hauskalta, koska Marie Steinerin olemus oli aina kunnioitusta herättävä ja lähestymätön.
Aina kun hänen oppilaidensa keskuudessa syntyi levottomuutta, eripuraa tai tunteita, hän seisoi siinä kuin kivi meressä. Aallot iskeytyivät häntä vasten, mutta eivät kyenneet liikauttamaan tuumaakaan majesteettisen liikkumattomasta kivestä. Kallion kuva kuvaa osuvasti Marie Steinerin horjumattoman voimakasta asennetta, hänen horjumatonta suuntaansa työssään ja hänen tinkimätöntä älyllistä tahtoaan.
Tästä mahtavasta ”kalliosta” nousi esiin kasvot, joiden säteily oli niin voimakasta, niin täynnä energiaa ja näkymätöntä auraa, että Marie Steinerin kasvojen fyysiseen näkemiseen piti kiinnittää paljon huomiota ja keskittyä terävästi.
Ja silti nämä kasvot olivat lapsenomaiset, äärimmäisen herkät, reagoiden spontaanisti ja avoimesti pienimpäänkin asiaan, niin että aina, jopa niille puhuessa, saattoi nähdä, kuinka ne omaksuivat sanotun. Hänen silmiensä sininen väri uudistui jatkuvasti sisältäpäin, kuin säteilevä hehku alkaisi väreillä. Henki näkyi fyysisellä silmällä.
Se oli suhteellisen lyhyt aika, alle kaksi vuotta, jonka Marie Steiner eli häpeilemättä olemuksensa loistoa ja rikkautta. Ei koskaan heikko, ei koskaan ”sentimentaalinen”, ei koskaan pehmeä, ei koskaan henkilökohtainen! Jalokivi loistaa monissa väreissä ympäröivän valon ja ilmapiirin mukaan. Ja hän oli aivan liian herkkä ollakseen riippuvainen häntä ympäröivästä hengellisestä ja älyllisestä ”valaistumisesta” ja ilmapiiristä.
Sitten tapahtui muutos. Muistini mukaan se liittyy hetkeen, jolloin Marie Steiner alkoi lukea ”Luokkaa”. Useiden päivien ajan hän vetäytyi kokonaan, perui harjoituksia eikä ottanut ketään vastaan. Sitten hän palasi – en tiedä, huomasivatko monet – erilaisena ihmisenä!
Hiljaisempi, vaatimattomampi, lempeämpi, nöyrällä käytöksellä. Meitä kohtaan hän oli nyt läheisempi, äidillisempi, mutta myös tiukempi, melkein sammunut, pelkkä Rudolf Steinerin työn palvelija.
Hänellä oli syvällinen kyky luoda suhde ihmisiin, minkä koin erityisen voimakkaasti venäläisten kokoontumisessa: Marie Steiner muistutti koko käytöksessään, pään kallistuksessa ja käden eleissä ystävällistä venäläistä munkkia. Venäläinen hän oli kun venäläiset olivat paikalla. Ja ymmärrys ja sisäinen harmonia, jolla hän reagoi venäläisten julistuksista syntyneisiin hurmioituneisiin pilvimuodostelmiin ja unelmiin, oli syvästi liikuttavaa, koska se ei ollut lainkaan näyteltyä, ei keinotekoista. Hän oli todella muuttunut venäläiseksi naiseksi.
Haluaisin tässä kertoa vieläkin paljastavamman hetken: Juuri ennen esitystä minun piti kutsua näyttelijä X lavan ulkopuolelle, missä hän oli jo täysin uppoutunut rooliinsa. Rouva tohtori Steiner halusi antaa hänelle viime hetken ohjeita. Kaukaa pystyin tarkkailemaan käytävällä käytyä lyhyttä keskustelua. Hämmästyksekseni näin, että kaksi näyttelijää X seisoi vastakkain!
Häiritäkseen häntä mahdollisimman vähän hänen mietiskelyssään, Marie Steiner oli omaksunut niin täydellisesti herra X:n käytöstavat ja koko olemisen tavan, että hänen on täytynyt tuntea puhuvansa melkein itsekseen. Marie Steinerille tämä kyky uppoutua muihin ihmisiin ei ollut tavallista ”sopeutumiskykyä”, jota voi hyödyntää itseään varten, vaan pikemminkin jotain paljon enemmän Paavalin merkityksessä: ”Juutalaisille minusta tuli kuin juutalainen, ulkomaailmalle kuin lain ulkopuolella oleva, heikoille kuin heikko” (1. Korinttilaisille 9:20 – 22).
Ihminen yhdistyy kohteen kanssa rakkauden lisääntyneen voiman kautta, joka mahdollistaa luovan tiedon, eli taiteen. Suurin sisäistäminen ja aktiivinen omistautuminen ovat edellytyksiä.
Viitaten Marie Steineriin, tohtori Steiner sanoi kerran Roman Boosille:
”Näetkö, kaikki hänen kärkensä ovat liian pieniä, hänen kätensä ja jalkansa liian pienet, hänen nenänsä liian pieni. Tässä sisäistämisessä piilee rouva tohtori Steinerin taiteellisuus.”
Tämä taipumus ei kuitenkaan olisi kehittynyt ja kantanut hedelmää, ellei Marie Steiner olisi työskennellyt itsensä parissa äärimmäisen kurinalaisuudella ja tarkkuudella.
Voimme vain arvailla, mitä hän vaati itseltään. Hän antoi kaikkensa iltaharjoituksissa ja puski itsensä uupumuksen pisteeseen, mutta silti hän pystyi usein jatkamaan työskentelyä tuntikausia harjoituksen jälkeen, ja seuraavana aamuna hän oli meidän nuorten joukossamme raikkain ja nuorin, jotka tunsimme edelleen edellisen illan rasituksen mielessään ja raajoissaan. Marie Steiner kuitenkin ymmärsi, miten oppilaidensa sisäiset voimavarat voitiin hyödyntää täysimääräisesti heidän tehtäviinsä: ilman rajoitusten tunnetta tunsi syyllisyyden piston, jos edes viisi minuuttia kului ilman työtä tai harjoittelua. Tietoisuus uuden alun välttämättömyydestä ja vakaumus tämän hengen tärkeydestä taiteessa ihmiskunnalle hyödyllisenä, jopa elämää pelastavana, tehostivat heidän energiaansa ja ajoivat heidät toimintaan. Minulle ja luultavasti monille muillekaan elämässä ei ollut kauniimpaa aikaa kuin koulun rakentamisen ensimmäiset vuodet Marie Steinerin kanssa.
… jatkuu osassa Muistoja Marie Steinerista, osa 3/4
Ote Ilja Duwanin kirjasta Sprachgestaltung und Schauspielkunst Vom Kunstimpuls Marie Steiners. Studien, Übungen, Erinmeringen. Sivut: 15-16.
Tulkinta suomeksi äännetaiteilija Jukka J Miettinen käännösohjelmalla.
LEATEAtteri 