
MielenRAUHA kirjan jälkeen olen aivan kiluissani tästä kirjasta, joka opettaa minua olemaan lempeä omaa itseäni kohtaan. Ai että olen tätä kaivannut.
Että voin olla itseni tukena tällä tiellä jota elämäksi kutsutaan. En ole tätä ennen tajunnut.
Että en arvota itseäni suhteessa toisiin. Otan asiat vain asioina enkä laita niille laatusanaa hyvä tai huono. Puhun itselleni kuin puhuisin rakkaalle ystävälle tästä lähin – hellästi. Alan käyttää omaa viisauttani arvioidessa asioita ja hyväksyn itseni ja maailman epätäydellieenä, arvosanaksi riittää hyvin seitsemän.
Mutta siis minulle tärkeimpänä myötätuntoinen vastuullisuus eli tuon itseäni hetkissä, päivissä ja vuosissa eli aina.
