Kategoriat
Yleinen

”Lausunta on kuin pianonsoittoa”

Savon Sanomat 20.3.2021

Sain Savon Sanomien kulttuuritoimittajan kiinnostumaan tekemään minusta jutun paljolti siitä johtuen, että ensimmäinen instrumenttini oli piano. Toimittaja oli sellisti ja siksi hän jotenkin minun selostustani lausuntataiteesta kuunnellessaan ui instrumentin soittajana minun liiveihin. Niin näki maailman valon Savon Sanomissa juttu lauantaina 20. maaliskuuta vuonna 2021 otsikolla ”Suusydäntaiteen klangi”.

https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3995122

28 vuotta sitten sain käsiini ensimmäisen suomenkielisen kirjan Rudolf Steinerin ja hänen vaimonsa näyttelijätär Marie Steiner-von Sieversin luomasta puheimpulssista. Kirja käsitteli 17.7. – 5.8.1922 pidettyä puheäänen muodostuksen kurssia (Kursus über künstlerische Sprachgestaltung). Olin silloin näyttelijänä tamperelaisessa Teatteri Mukamaksessa. Kirja oli kyllä painettu jo vuonna 1984 Steiner-Taideseminaarin kustantamana ja Jaana Gullin kääntämänä. Luin innostuvalla innolla tuon kirjan silloin, sillä seurauksella, että kaksi vuotta myöhemmin aloitin tuon impulssin mukaiset nelivuotiset kokopäiväopinnot Helsingin Snellman-korkeakoulussa ja että nyt olen lausuja omassa teatterissani.

Savon Sanomien jutun eka sivu 20.3.2021

LEATEAtterini syntyessä jotenkin unenomaisesti kaivautui mieleni syvyyksistä tietoisuuteeni joitakin lauseita tuosta kirjasta. Tajusin lauseiden olevan sukua sille, mitä yritin innostuen selitellä lausuntataiteesta Savon Sanomien toimittajalle. Otin lusikan kauniisti käteen ja luin kirjan uudestaan. 

Kokosin ylös merkillisiä lainauksia kaikkiaan yhdeltätoista sivulta. Ihmeteltävät lainaukset painottuvat mielessäni suuntaviivoiksi, joita olen ehkä malttanut vihdoin alkaa tosissani maaliskuusta alkaen harjoittelussani noudattaa. Olin kai minä yrittänyt noudattaa niitä aikaisemminkin, mutta nyt vasta tajuan ymmärtäen mitä olen tekemässä.

Sivu 14: Harjoittelussa tarvitaan paljon kärsivällisyyttä. Alussa on jotain aivan muuta kuin mitä jälkeenpäin tulee.

Sivu 16: Ulkoa opittua ei voi koskaan esittää taiteellisesti, vaan ainoastaan se, mikä elää sielussa itsestäänselvyytenä, voidaan esittää taiteellisesti. Parhaiten voi lausua sellaista, minkä on oppinut 30 vuotta sitten ulkoa.

Sivu 30: Tehdään seuraava harjoitus sata kertaa kahden viikon aikana, samoin seuraavat.

Sivu 34: Siksi on hyvä harjoitella kahden viikon aikana sata kertaa.

Sivu 45: Pianoa ei kukaan halua soittaa, jollei ole sitä oppinut, mutta puhumisesta ovat useimmat ihmiset sitä mieltä, ettei sitä tarvitse oppia.

Sivu 49: Kieli on sielullinen maistamiselin, ja fysiologisesti on oikein, että kun olemme yhdessä kahden tai kolmen ihmisen kanssa, tunnemme kielellä, jos toinen meitä moittii tai kiittää. Siitä tunnemme innostusta sanoa siihen heti jotain.

Sivu 73: Lausunta on kuin pianonsoittoa. Täytyy tietää säännöt tarkkaan ja osata ottaa ne käyttöön; vasta sitten osaa kuin itsestään kaiken.

Sivu 93: Täytyy oppia pitämään paljosta harjoittelusta ja kokeiluista, vaikka se kuulostaakin vähän poroporvarimaiselta.

Sivu 96: Täytyy olla tunne, että soittaa instrumenttia. On yhtä aikaa kolmenlainen: instrumentti, luonne, jota esittää ja välittäjä, joka soittaa instrumenttia.

Sivu 97: Tässä voidaan luonnollisesti tarjota vain ideoita. Teidän on arvioitava ne ja harjoiteltava edelleen.

Sivu 100: Vain mikä sujuu itsestäänselvästi, mikä on imeytynyt sieluun miettimisen ja eläytymisen kautta, voidaan muodostaa taideteokseksi. Koettakaa tuoda sävyssä esiin se, minkä olette oppinut kaksikymmentä vuotta sitten. Siitä saa elämyksen, jonka avulla oppii enemmän kuin teoreettisesta opetuksesta.

Lainaukset liitettynä Savon Sanomien juttuun valottaa pänttäävää tekemistäni mielenkiintoisesti. Varsinkin nyt kun harjoittelumääräni ovat vain päivä päivältä kasvaneet. Muistumat pianon sormiharjoitusten lukemattomista läpikäynneistä heijastuvat tuntumana suuhuni. Sormien lihasmuistituntuma korreloi kihelmöivästi puhelihasten muistiin. Koen nyt, että vasta kun voin äänteitä räpäten kahlata esitettävän tekstin suvereenisesti läpi, yllän sille tasolle itsestäänselvässä imeytymisessä mitä impulssissa tavoitellaan.

Savon Sanomien jutun toka sivu 20.3.2021

Tekstin äänteiden räppääminen on kuin sormiharjoitusten juoksutusta, kuin asteikkojen skaalaamista eri sävellajeissa. Kun niineen pääsen lentoon, voin siirtyä kirjasta maisterin työhöni sivulle 13 lainaamaani kohtaan:

Steiner kuvaa puheen harjoitteluprosessia seuraavasti: ”Sisältö täytyy saavuttaa, ennalta omaksua ja tunteella läpäistä, sitten irrottautua siitä ja mennä puheäänen muodostukseen” (Steiner & Steiner-von Sivers 1984, 93)

http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201706022380

Savon Sanomien jutun kolmas sivu 20.3.2021

Puolen vuoden päästä KAUKAfestarilla esittelen ohjelmistoni ns. piano suussa.

Tekijä Jari Miettinen

2 vastausta aiheeseen “”Lausunta on kuin pianonsoittoa””

Jotenkin olen vielä kehittämässä ajatusta lausumisesta pianonsoittona siten, että tavallaan päästäkseen lausumisessa aivan uudelle tasolle siihen tarvitaan samanlaista apua harjoittelussa kuin korrepetiittori antaa oopperalaulajalle apua harjoittelussa. Näin olen kokenut, nyt kun työstän ohjelmistoani uudelle tasolle.

Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s